25. lokakuuta 2013

Haltioissani Suomen luontokeskus Haltiasta

Pääsin vierailemaan uudenkarheassa Suomen luontokeskus Haltiassa "etelänmatkallani". Siitä lisää kohta. Syysloman aikoihin tuttavani matkustivat etelään kuka minnekin, Turkkiin tai jonnekin. Minun budjetillani, kymmenen euron junalipulla pääsi Rovaniemeltä Helsinkiin. Matka kesti kunnioitettavasti kellon ympäri, joten kaukana kotoa oltiin ilman muuta. Uutta nähtävää ja koettavaa riitti - ja mikä parasta, vanhassa kotikaupungissani pääsin tapaamaan ystäviäni.

Ennen lähtöäni tonttuilin Rovaniemellä lomalaisten kodissa. Joulu on pian tulossa ja koskaan ei ole liian aikaista tai myöhäistä antaa joululahjaa! Tätä "puhtauslahjaa" valmistellessani pesin sohvanpäälliset, imuroin sohvan, kuurasin jääkaapin, tein kylppäriin perusteellisen siivouksen äklöttävää likakaivoa myöten, pyöritin pyykkikorillisen puhtaaksi sun muuta.

No niin, mennäänpä jo sinne Haltiaan! Odotukseni Suomen luontokeskuksesta olivat korkealla, kuinkahan ne täyttyisivät? Toukokuussa 2013 avattu luontokeskus esittelee suomalaisen luonnon upeutta monella tasolla. Lappi on erittäin hyvin edustettuna. Jo luontokeskuksen ympäristö Nuuksion Pitkäjärven rannalla on vaikuttava, samoin ekologinen puurakennus ja sen arkkitehtuuri. Pääasia minulle oli kuitenkin näyttelyn sisältö ja se, kuinka kaikki on tuotu esille. Hämmästyin, että monen tunnin tutustumisen jälkeen tunsin oloni edelleen virkeäksi. Ei infoähkyä, ei uuvuttavia tekstejä. Onneksi kierrokselle kuitenkin sai mukaan pienen tietopaketin eri näyttelypisteistä.

Näyttelyn sisäänkäynti lumikanjonin kautta lumosi minut täysin. Tämä perinteinen tapa esitellä luontoa eläindioraaman avulla kertoo lajistomme sopeutumisesta pohjolan talveen. Täytetyt eläimet ovat saalistamassa ravintoa, näin mielessä muodostuu talvisia tarinoita. Kauniisti toteutettu sukellus talveen.

Sitten alkoikin nykytekniikka vaihtuvine kuvineen. Olin odottanut innolla Suomen luontokohteiden esittelyä, saisin varmaan uusia vinkkejä retkeilyyn. Vierailija kävelee Suomen kartan päällä, ideana on päästä katsomaan ympärillä olevista monitoreista kuvia ja karttaa haluamastaan retkikohteesta. Tekninen toteutus kompasteli kuitenkin turhaan monimutkaisuuteen ja kuulinkin, että toteutusta aiotaan jatkossa selkeyttää. Syytä on! Näytettävät kuvat ovat asiakkaiden lähettämiä tavallisia retkikuvia. Kunkin retkialueen karttaa olisin tahtonut tutkia pitempään, ehkä jatkossa toteutettava kosketusnäyttö mahdollistaa sen. Varsinaista tietoa tässä ei ollut paljoa tarjolla, mutta sitähän löytyy vaikkapa Metäshallituksen nettisivuilta.

Viisi vuodenaikaa -videoseinällä maisemat ja vuodenajat vaihtuvat kuuluisien luontokuvaajien ottamilla kuvilla. Hienoja sielunmaisemia eri puolilta Suomea, aika monta minullekin tuttua paikkaa.

Haltiassa nostetaan esille maailman syntyteoria Kalevalan mukaan, jolloin sotkanmuna on keskeisessä asemassa. Koko Haltiarakennus on kuin suuri sotka hautomassa munaa - ja Haltian sotkanmunaan pääsee sisälle katsomaan taideteosta kahden joutsenen lautapelistä.

Pesässä on hyvä olla, kuivaa ja lämmintä. Tästä saa omakohtaisen kokemuksen ns. Karhunpesäsalissa. Siinä vierailija saa ryömiä eri eläinten pesään ja katsoa videokuvan avulla pesästä avautuvia maisemia ja tapahtumia. Aika suloista odottaa vaikkapa emotiaisen tuovan ruokaa tai silittää aidon oloista karhua. Tämä toimii aikuisillekin, ainakin minulle.

Autiotuvan vierailu on toteutettu toimivalla yhdistelmällä aitoa tupaa ja nykytekniikkaa. Ikkunan takana vaihtuvat maisemat. Puupöydän pintaan on upotettu kosketusnäyttö, jonka avulla pääsee tutustumaan autiotupien historiaan, tarinoihin ja vieraskirjamerkintöihin. Monta tuttua tupaahan sieltä löytyi. Aitoon vieraskirjaan saa jättää omat merkintänsä ja kamiinasta kuuluu tulen humina. Oli pakko kurkata, puuta täynnä näytti olevan, mutta ei sentään tulta.

Viherkehänäyttelyssä pääsee tutustumaan pääkaupunkiseudun luontokohteisiin ja suunnittelemaan retkiä monikosketusnäytön karttojen avulla. Lisäksi vierailijaa hellitään vaikuttavilla kuvasarjoilla. Siinä ahmiessani vaihtuvia kuvia kiersin kehoa moneen suuntaan ja yht'äkkiä tajusin lukossa olleen kehoni avautuneen, yes!

Vaihtuvan näyttelyn osastolla kädentaitajat esittelevät inspiraation lähteitään Suomen luonnosta ja aikaansaannoksiaan kuten koruja, käsilaukkuja, puukkoja ja veneenveistoa. Kaiken kaikkiaan Haltian vierailun jälkeen aloin katsella ympäröivää luontoa entistäkin kunnioittavammin ja ihailevammin. Mikä aarreaitta meillä onkaan ympärillämme! Haltian puurakennuksessa on hyvä tuoksu ja raikas ilma hengittää. Minulle jäi tunne kuin olisin lapsena päässyt karkkikauppaan maistelemaan monenlaisia herkkuja.
      

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti