4. marraskuuta 2013

Kuvia Korkalovaaran luontopolulta




Vanhat, ajan patinoimat kyltit ovat tunnelmallisia, pala historiaa. Ainoana huonona puolena ne maastoutuvat vähän turhankin huomaamattomiksi metsän syliin. 







Hellyyttävä kylttipari. Luontopolkua voi kävellä kumpaan suuntaan vain. Edestakaisin on mentävä.







"Joskus veden purkautuminen on niin voimakasta, että lähteestä alkaa puro tai noro, kuten tässä lähteessä on. Lähde muodostuu sellaiseen paikkaan, jossa pohjavesi purkautuu avoimesti maanpintaan." 
Teksti opastetaulusta.




  




Hiekkapohjainen lähde on kuin suoraan sadusta. Siitä kelpaa ottaa juomavettä.








Pitkospuulenkin risteyskohdasta löytyy puupenkki, opastetaulu ketusta ja kartta sijainnista.




  Ylitetäänkö siltaa pitkin puro vai noro?
"Puro on kapea ja mutkitteleva virtaavan veden uoma, jossa kalan liikkuminen on mahdollista. Noro on puroa kapeampi vedenjuoksu-uoma, jossa viratus on vähäistä. Noroissa vedenjuoksu-uoma voi olla paikoin katkonainen ja näkymätön, jolloin vesi virtaa salapurona maan sisällä. Tällaisissa salapuroissa veden lorina kuuluu, mutta veden virtausta ei näy."





Jäätymisen luomaa taidetta siinä purossa tai norossa.








Tulistelupaikalla on kaksi laavua vastakkain.







Retken kohokohta. Tuli räiskyy nuotiossa ja nokipannukahvi tuoksuu.








 Pakkasukko huurrutti puut ja varvut hopeisiksi - vai valkoisiksi?





Kotimatkalla kiipesimme Lapinrinteen mäen päälle katsomaan avointa maisemaa.




Kuvat: Petronella Kauhanen

3 kommenttia:

  1. Hei Riitta,
    Hienoa, että jatkat blogin pitämistä. Retkistäsi luontoon ja sen havannointia on mukava lukea. Kirjoitin eilen pitkän kommentin, mutta jonnekin se hävisi, vaikka olit antanut hyvät ohjeet. Testaan nyt tuleeko tämä perille. Suunnittelet lähialueiden retkiä. Ensimmäisenä minulle tulee mieleen Auttiköngäs, on tosin 80km Roista. Paikka on jäänyt mieleen , kun pikkutyttönä olin siellä ruskaretkellä. Paikka on hieno päiväretki kohde, miksi ei yön yli retkellekin - parhaimillaan tietysti ruska aikaan. Haaveena on mennä sinne joskus uudestaan, edellisestä kerrasta kunon aikaa vierähtänyt lähes viisikymmentä vuotta.
    Rovaniemellähän näyttää jo aika talviselta. Maa on valkoinen, kun katsoo näitä laittamiasia kuvia. Taitaa maa olla siellä kuitenkin vielä "kahenkirjavalla" - äitini sanonta tähän aikaan vuodesta, kun maa ei ole saanut vielä täydellistä lumipeitettä.
    Täällä etelässä sienikausi on parhaimmillaan. Olimme viikonloppuna Sipoonkorvessa, sinullekin tutuissa paikoissa, keräämässä suppilovahveroita. Lähdimme ihanassa auringon paisteessa mutta äkkiä ilma muuttui ja taivas musteni, vettä alkoi sataa.Täytyi laittaa lasit päähän, että näki suppikset kerätä. Ei niitä sinne voinut jättää, kopat täynnä kotiin tultiin. Aloin laulaa " soihdut sammuu kaikki...". Ei olla ennen oltu marraskuussa sieniä keräämässä kymmenen asteen lämmössä. Kyllä sinne täyttyy vielä muutaman kerran mennä suppiksia keräämään. Kun lämpötilat ovat näin otolliset ja sadetta saadaan niin sienet kasvaa.
    Odottelen jo kovasti sinun ensilumen hiihto kokemuksia! Toivottavasti pääset pian ladulle.
    Mukavia lähialueen retkiä.

    Uuvana

    VastaaPoista
  2. Lähiretkeily on mukavaa! Korkalovaaran lähteillä ja laavulla on kuitenkin käymättä, vaikka ovatkin kävelymatkan päässä. Laavukin näyttää hyvältä. Kiitos lähiretkeilyyn kannustavasta kuvakertomuksesta! Tuossa uudemmassa jutussasi Ounasvaaralta siteeraamasi Paulaharjun teksti lähteistä on todellinen helmi.

    VastaaPoista
  3. Uuvana : Kiitos pitkästä kommentista. Kommentit tulevat perille, mutta näkyvät blogissa vasta sitten, kun olen ne hyväksynyt.
    Juttelin tänään muutaman ihmisen kanssa Auttikönkäästä, on kuulema hieno paikka. Sinne on joskus päästävä!
    Rovaniemellä on nyt valkoista. Viime yönä satoi lunta kymmenisen senttiä. Voisin jo hiihtää nurmella, mutta lämpötila houkuttelee nyt enemmän luveistosten tekoon. Huomenna menen hiihtotekniikkaoppiin säilölumiladulle Oukulle.
    Kerätkää te siellä etelässä suppiksia, me rasvaillaan suksia täällä pohjoisessa!

    Antti: Sun pitää ehdottomasti käydä Korkkiksen lähteellä! Hiekkapohjan pulputusta voisi tuijottaa vaikka kuinka kauan.
    Kyllä, Paulaharju osasi asettaa sanansa.

    VastaaPoista