17. maaliskuuta 2014

Kevättalvi on paras vuodenaika

Aurinkoinen kevättalvi on nyt parhaimmillaan Ylläksellä. Tämä on mielestäni paras vuodenaika ja Lappi juuri se oikea paikka nauttia elämästä! Yöllä pakkanen kirii pariinkymmeneen asteeseen, päivällä aurinko lämmittää ilman ihanteellisesti viiden pakkasasteen paikkeille. Hanki kantaa aika hyvin missä vain, joten enää ei tarvitse välttämättä olla latujen vanki.

330 km:n huolletulta latuverkostolta löytyy kyllä hiljaisiakin osuuksia, kun vain lähtee vähän kauemmas. Sellaistakin tuli kokeiltua ja hiihdettyä puolivahingossa viisikymmentä kilometriä. Törmäsin vuosikymmenten jälkeen lapsuuden ystävään ja kuinka ollakaan selvisi, että hän on suksien huippuvoitelija. Annen laittamilla suksilla innostuin sitten hiihtämään Äkäslompolosta Villen kämpälle, Haavepaloon, Tammituvalle ja Karhunkodalle. Hiihto sujui hyvin, mutta palutuminen vei sen verran aikaa, että yritän jatkossa hillitä hiihtomatkojani. Toisaalta tonnin täyttyminen häämöttää... Minun "pelastukseni" ovat huonot ilmat, silloin maltan pitää tuiki tärkeitä lepopäiviä. Maata vain reporankana ja enintään lukea kirjaa, jos jaksan sitäkään.

Siskon poikien tapaaminen pitkästä aikaa oli todella mukavaa. Pojat pöristelivät innoissaan lasten moottorikelkalla, kävimme laskettelemassa ja hiihtämässä. Onneksi olin juuri ottanut rinteessä alkeistunteja, niin selvisin poikien kanssa laskemisesta. Pojat pitivät yötä päivää tarkkaa lukua siitä, kuinka paljon saivat viettää kanssani kahdenkeskistä aikaa. Kotiin lähdön koittaessa neljä vuotias Aaapo ilmoitti, että hän ei sitten aio lähteä kotiin, vaan jää luokseni. Suloista. Mutta arvatkaa oliko täti väsynyt vieraiden lähdettyä.

Lomamestarin työhön kuuluu monenlaista ohjelmaa, kuten hiihto-, lumikenkä- ja potkukelkkaretkiä. Aluksi minulle aiheutti päänvaivaa ja sydämen tykytystä monotansseihin osallistuminen. Ohjelmassa lukee, että lomamestari antaa tanssitauolla vinkkejä tanssimiseen. Kuinka minä siitä selviän, kun hädin tuskin osaan tanssia ravintolatansseja? Sitten keksin järjestää tietokilpailun ja sehän toimii vallan mainiosti.

Pikku hiljaa olen voittanut jännitykseni ja arkuuteni tanssimiseen. Sehän on hauskaa! Naureskelenkin tanssikavereilleni, että mitäs tykkäät työstäni. Saan tanssia ja hiihtää työajalla. Joku totesikin, että ei kai siitä sentään paljoa makseta. No ei sentään, ei kaikkia hyviä puolia voi mahduttaa yhteen työhön. Yksi työhön liittyvä mukava puoli on mahdollisuus mennä katsomaan bändejä. Olen käynyt fanittamassa etuvin tyttönä Juha Tapiota, Suvi Teräsniskaa ja Laura Närhiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti