31. joulukuuta 2015

Synttärihumussa ja tonttuilun tohinassa

Ensinnäkin, haluan lausua kauniin kiitoksen kymmenistä postikorteista. Olen niistä jokaisesta otettu ja onnellinen. Olen asetellut kortteja kimppakämpän olohuoneen seinille boordin tavoin kiertämään huonetta.


Varsinainen syntymäpäivä joulunaattona meni työn touhussa oman valintani mukaisesti, mutta päivästä muodostui lämminhenkinen Juhlatyöpäivä. Vedin aamupäivällä ulkomaalaisille vieraille lumikenkäretken Ylläsjärven kauniissa maastossa. Kesken taukoa puhelimeni soi, sisko poikineen puhkesi siellä laulamaan Paljon onnea vaan. Napsautin puhelimen kaiuttimelle ja kerroin ryhmälle miksi minua onnitellaan. Sen jälkeen nämä ennestään tuntemattomat ihmiset kajauttivat siellä lumen keskellä Happy Birthday to you! Kerrottuani täyttäväni sinä päivänä 50 vuotta monet ihmettelivät kuinka annoin juuri heille aikaani tuona erityisenä päivänä.

Aattoiltana vastasin vielä perinteisen joulupäivällisen valmisteluista noin 30 työkaverille. Mieleeni jäi erityisesti se hetki, kun pilkoimme rosolliaineksia työkaverin kanssa punaisten ruusujen tuoksussa. Tontut ja toimiston väki ovat olleet tänä vuonna erityisen kiireisiä, mistä kertoo vaikkapa se, että olen voinut pitää joulukuussa vain kaksi vapaapäivää. Siksi oli erityisen arvokasta, että saatoimme istahtaa aattoiltana yhdessä pitkän pöydän ääreen ja nauttia kodinomaisen jouluaterian. Sain taas lämpimiä onnitteluita ja mieluisia lahjoja.

Voimiani viimeaikoina ovat vieneet paitsi pimeä vuodenaika ja tiivis työnteko, myös suolisto-ongelmat. Suolistoa koetan pitää kunnossa mm. varsin tiukalla ruokavaliolla, mutta siinä on omat haasteensa. Yhtenä päivänä maksoin lounaan hyvässä ruokapaikassa ja vasta sitten aloin tarkastelemaan mitä kaikkea voisin syödä. Jos olisin pysynyt tiukkana, olisin voinut syödä vain keitettyjä perunoita. Silloin ajattelin, että eihän tästä tule mitään ja söin normaalin lounaan. Onneksi vatsa sietää pieniä lipsumisia... Tämä on opettelua.

Haluan vielä kertoa yhdestä erityisestä hetkestä. Tänään lumikenkäretkellä ryhmän kanssa laavun ympärillä kärkkyi viisi uteliasta ja ilmeisen nälkäistä kuukkelia. Ojensin avokämmenelle laitettuja keksin murusia ja kuukkelit kävivät hakemassa siitä ruokaa. Oli jännittävää ja vähän kutittavaakin, kun kuukkeli laskeutui paljaalle kämmenelle. Hieno hetki minulle ja hyvä ohjelmanumero maksaville asiakkaille!

Ylläksen laduille olen ehtinyt ja jaksanut poiketa aika vähän ja lyhyitä lenkkejä kerralla. Tänä vuonna näin, kilometrejä kasassa kuitenkin 230 km. Nyt iloitsen, kun hyvä ystäväni on hiihtämässä kanssani muutaman päivän. Ladut ovat todella hyvässä kunnossa. Tervetuloa Ylläkselle hiihtämään!

5 kommenttia:

  1. Moikka!
    Kuinkas on uusi vuosi alkanut? Vieläkö "tonttuilu" jatkuu vai oletko kenties tänäkin keväänä lomamestarina?
    Mites olet tarennut? Siellä on ollut todella kylmää, ainakin säätiedotusten perusteella. Onkos ollut hienoja revontulia?
    Täälläkin on pakkanen paukkunut ja sadellut kevyttä pakkaslunta. Hiihtämään ei vielä pääse, mutta onneksi sentään lenkille pääsee, kun hyvin pukeutuu. Päivät pitenevät pikku hiljaa ja kevät lähestyy, ihanaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sari!
      Työskentelen Ylläksellä lomamestarina koko kevään aina Kilpisjärvelle lähtöön asti. Kylmää on ollut, jopa 40 astetta pakkasta. Tuntuu, että kylmä ilma jää keuhkoihin sekä luihin ja ytimiin. Välillä kestää ennen kuin löydän taas tasapainon keholle. Vaatteita on kyllä riittävästi, mutta hengitysilma viilentää kehoa sisältä päin. Silti, on tämä ihanaa työtä, kun ihmiset ovat lomalla ja nauttivat elämästä. Valoa ja lämpöä kohti mennään!

      Poista
    2. Ai niin revontulia on ollut välillä, mutta mun vetämillä revontuliretkillä ei olla vieläkään nähty taivaanvalkeita! Vedän sentään jo kolmatta vuotta näitä retki. Milloin tämä huono onni katkeaa?

      Poista
  2. Moikka!
    Kaunis kiitos "sydäntalven terveisistä"! :)
    Täälläkin on viime aikoina ollut hyvin, hyvin talvista. Ensin oli kova pakkanen ja tänään on aamusta asti pyryttänyt lunta. No, just kuulin, että ulkona sataa jo vettä, oli kuitenkin ehtinyt sataa noin viistoistasenttiä.
    Ulkona on ollut todella kaunista, kun vielä olisi ollut aurinkoista, niin oliskin ollut oikein postikorttimaisen kaunista.
    Ja hei, nyt on hiihtokausikin avattu, eilen illalla, otsalamppujen valossa, täydellisessä hiljaisuudessa, metsän siimeksessä. Vain yksi hiihtäjä tuli vastaan. Saas nähdä jatkuuko hiihtokausi vasta lapissa, vai jääkö lunta maahan tuon sateen jälkeen...

    VastaaPoista
  3. Anteeksi, unohdin vastata välittömästi. Ylläksellä on nyt sää nollanvaiheilla, jopa plussan puolella, mutta lumet kyllä säilyvät. Viikonloppua kohti pakastuu ja sitten taas hiihdetään hyvissä olosuhteissa. Toivottavsti saatte etelään vielä lunta ja hiihtokelejä!

    VastaaPoista